Enochian Crescent/The Crescent-digisingle on varsinkin bändin vanhojen kannattajien kannalta mainio julkaisu, sillä se esittelee bändin sekä ennen historiallista käännettä että sen jälkeen. Tällä tavoin kuulija saa kuvan siitä, mihin suuntaan Enochian Crescent oli menossa silloin, kun tahtipuikko oli vielä Wrathin harmaassa hanskassa, mutta samalla hän saa myös kuvan siitä, mihin suuntaan The Crescent -nimellä jatkava ryhmä on menossa.
Tuhkaa on suhteellisen rauhallisella tempolla etenevä, yleisilmeeltään melko melankolinen kappale. Enochian Crescentilla marssijärjestys on usein ollut se, että sanoitukset tulevat ensin ja sävellys seuraa sitten perässä. Kappaleen taustoja sen paremmin tuntematta uskaltaudun arvailemaan, että näin on toimittu myös tällä kerralla, sillä sen verran kohdallisesti Viktorin sävellys alleviivaa Wrathin nihilistisen lyriikan sisältöä. Erityismaininnan ansaitsee Wrathin vokaaliperformanssi, joka on - tälläkin kertaa - täysin vertaansa vailla: kertosäkeen alku (Tuhkaa!) on aivan loistava. Maininnan ansaitsee myös Viktorin kertosäkeeseen laulamat kuulaat taustat (Kaikki on mustaa...), jotka värittävät kappaleen harmaata nahkaa muutamalla punertavalla juovalla.Käärmeen polulla on blast beat -osuuksineen singlen nopeampi ja raivokkaampi kappale, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi samalla singlen tarttuvampi kappale. Oikeastaan päinvastoin. Alun kolistelu ei erityisemmin tempaa mukaansa, vaan varsinainen liikkeellelähtö tapahtuu vasta thrash-henkisen osan myötä. Tästä eteenpäin Käärmeen polulla toimii kuitenkin oikein mainiosti. Aivan erityisen hyvältä kuulostaa blast beatilla rytmitetty osa, joka on Enochian Crescentin mittapuulla mitattuna - tällainen vertailu sallittaneen? - selkeästi sieltä ilmaisun väkivaltaisemmasta päästä. Sanoituksellisesti kappale jää minulle enemmän tai vähemmän täydelliseksi kysymysmerkiksi, sillä toteavaan sävyyn esitetyistä ajatuksista ei muodostu oikeastaan minkäänlaisia kuvia psyyken pinnoille. Saattaa olla, että lyriikoiden lähilukeminen tulee aikanaan muuttamaan arvioni.
Kun Enochian Crescent viime kesänä aloitti keikkansa Ilosaarirockissa, niin seuraamassa oli varsin paljon sellaisia henkilöitä - allekirjoittanut mukaan lukien - jotka pääasiallisesti keskittyivät tuijottamaan lavalla ammottavaa Wrathin kokoista ja -näköistä aukkoa. Aika ajoin osa heistä myös ajatteli kuuluvasti ääneen: "Missä Wrath?", "Milloin te alatte esiintyä?". Keikan alku oli kaiken kaikkiaan melkoisen vaisu. Kun uusi vokalisti, Hellwind Tuonenjoki tuli lavalle, kaikki meni kertaheitolla tuntuvasti parempaan suuntaan. Kapelimestarin vaihdoksen myötä bändi oli selvästikin muuttunut, mutta ei välttämättä ollenkaan huonompaan suuntaan.Tässä tarkastelun kohteena oleva Enochian Crescent/The Crescent-digisingle osoittaa oikeaksi viime kesänä saadun vaikutelman: saattaa olla, että Käärmeen polulla ei ole aivan yhtä hyvä kappale kuin Tuhkaa, mutta tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä Hellwindin suorituksen kanssa, joka on kaiken kaikkiaan varsin vakuuttava. Näin ollen pitkän linjan kultistit voivat odotella The Crescentin tulevaa täyspitkää hyvässä uskossa ja turvallisin mielin - vaarallinen käänne on jo takanapäin ja katseet voidaan suunnata tulevaisuuteen.
Singlen lataamisesta kiinnostuneita suosittelen suuntaamaan MTV3-kauppaan, sillä ainakin allekirjoittaneelle iTunes-palvelun käyttäminen oli aivan liian hankalaa. MTV3-kauppaan pääsee klikkaamalla tätä. iTunes:in suuntaan voi suunnistaa The Crescentin Facebook-sivun kautta - eli klikkaamalla tätä.
.jpg)